Komissio tehostaa toimia tuulivoiman tukemiseksi

Komissio tehostaa toimia tuulivoiman tukemiseksi

Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ilmoitti suunnitelmista Euroopan tuulivoimateollisuuden tukemiseksi syyskuussa pitämässään Unionin tila -puheessa. Taustalla vaikuttavat tavoitteet EU:n energiaomavaraisuudesta sekä fossiilisten polttoaineiden Venäjän-tuonnin lopettamisesta. Von der Leyenin mukaan eurooppalaisella tuulivoimateollisuudella on edessään isoja, esimerkiksi lupaprosesseihin, huutokauppajärjestelmiin ja toimitusketjuihin liittyviä haasteita, joita komissio pyrkii nyt ratkomaan yhteistyössä jäsenmaiden ja teollisuuden kanssa. Lokakuun loppupuolella komissio julkistikin tuulivoimaa koskevan toimintasuunnitelman.

Toimintasuunnitelmalla pyritään lisäämään merkittävästi tuulivoiman kapasiteettia EU:ssa, jotta tavoite uusiutuvien energianlähteiden 42,5 prosentin osuudesta EU:n kokonaisenergiankulutuksesta vuoteen 2030 mennessä voidaan saavuttaa. Lisäksi toimintasuunnitelman tarkoituksena on varmistaa, että siirtyminen puhtaaseen energiaan tukee teollisuuden kilpailukykyä. Suunnitelma pohjautuu nykyiseen lainsäädäntöön ja toimintapolitiikkaan, ja siihen sisältyy kuusi keskeistä osaa:

1. Käyttöönoton nopeuttaminen parantamalla tuulivoimahankkeiden ennustettavuutta ja nopeuttamalla lupien myöntämistä

• Komissio on viime vuosina esittänyt useita lainsäädäntöaloitteita, joilla puututaan uusiutuvan energian hankkeiden hitaisiin lupamenettelyihin. Tarkoituksena on nopeuttaa näiden tarkistettujen sääntöjen täytäntöönpanoa, tukea lupamenettelyjen digitalisointia sekä tarjota jäsenmaille teknistä apua.
• Vuoden loppuun mennessä komissio käynnistää verkkopohjaisen työkalun, jolla tuetaan luvittamista jäsenmaissa. Lisäksi komissio on julkistamassa marraskuussa 2023 toimeenpanosuunnitelman sähköverkkojen siirto- ja jakokapasiteetista.

2. Huutokauppojen parempi suunnittelu

• Huutokauppojen suunnittelussa kiinnitetään huomiota laadullisiin valintaperusteisiin sekä hankkeiden toteuttamiseen ajoissa ja kokonaisuudessaan. Tunnistetaan tuuliturbiineihin ja niiden infrastruktuuriin liittyvät kyberturvallisuusriskit.

3. Rahoituksen saatavuuden parantaminen innovaatiorahaston sekä Euroopan investointipankin riskinvähentämistakuiden kautta

• Komissio pyrkii helpottamaan mahdollisuuksia saada EU-rahoitusta, esimerkiksi innovaatiorahaston kautta. Lisäksi komissio kehottaa jäsenmaita hyödyntämään valtiontukisääntöjen tilapäiset joustot tuulivoimalaitteiden valmistuksen tukemiseksi täysimääräisesti.

Komission on lisäksi tarkoitus vahvistaa tuulivoimaan liittyvien aktiviteettien mahdollisuuksia SET-suunnitelman (strateginen energiateknologiasuunnitelma) päivityksen myötä, ja pyrkimyksenä on lisätä rahoitusta tuulivoiman TKI-panostuksille Euroopan kilpailukyvyn tukemiseksi.

4. Oikeudenmukaisen ja kilpailullisen kansainvälisen toimintaympäristön takaaminen

• Komissio seuraa tarkasti mahdollisia epäterveitä kaupan käytäntöjä, pyrkii helpottamaan EU-valmistajien pääsyä ulkomaisille markkinoille kauppasopimusten avulla ja edistää EU:n ja kansainvälisten standardien käyttöönottoa tuulivoima-alalla.

5. Osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen

• Energia-alaa koskevien laaja-alaisten osaamiskumppanuuksien ja nettonollateollisuusakatemioiden avulla pyritään suunnittelemaan osaamisen kehittämiseen liittyviä hankkeita sekä tukemaan täydennys- ja uudelleenkoulutukseen liittyviä toimia jäsenmaissa.

6. Teollisuuden osallistuminen ja EU-maiden sitoumukset

• Komissio laatii EU:n tuulivoimaperuskirjan yhteistyössä jäsenmaiden ja tuulivoima-alan kanssa Euroopan tuulivoima-alan kilpailukyvyn edellytysten parantamiseksi.

Lisäksi keskeisenä tavoitteena on merituulivoiman käyttöönoton nopeuttaminen, sillä merituulivoiman odotetaan edistävän merkittävästi EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista. EU:n merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa koskevan strategian mukaan mm. Itämerellä on suuret luontaiset mahdollisuudet merituulivoiman tuotantoon. Vastikään EU-jäsenmaat sopivat merellä tuotettavan uusiutuvan energian tuotantoa koskevista kunnianhimoisista tavoitteista vuodelle 2050 (317 GW) ja välitavoitteista vuosille 2030 (111 GW) ja 2040 (232 GW) kullekin EU:n viidelle merialueelle. Huomionarvoista on, että viime vuonna EU-maiden merellä sijaitsevan kapasiteetin kumulatiivinen määrä oli 16 gigawattia, mikä tarkoittaa, ettei korkeita tavoitteita voida saavuttaa nykytahdilla. Joka vuosi olisi rakennettava keskimäärin lähes 12 gigawattia kapasiteettia – mutta esimerkiksi vuonna 2022 uutta kapasiteettia rakennettiin vain 1,2 gigawattia.  

Komissio aikoo tehostaa toimiaan erityisesti merellä tuotettavan uusiutuvan energian tukemiseksi, mm. lisätoimilla, joilla vahvistetaan verkkoinfrastruktuuria ja alueellista yhteistyötä, nopeutetaan lupamenettelyjä, varmistetaan yhdennetty merten aluesuunnittelu, parannetaan infrastruktuurin häiriönsietokykyä, tuetaan tutkimusta ja innovointia sekä kehitetään toimitusketjuja ja osaamista.

Osana tuulivoimapakettia julkaistussa tiedonannossa merellä tuotettavaa uusiutuvaa energiaa koskevien EU:n tavoitteiden saavuttamisesta nostetaan esiin myös satamien tärkeä rooli osana merituulivoiman rakentamisen tuotantoketjua. Satamien terminaaleja tarvitaan merituulivoimalaitoksia asentavien ja huoltavien alusten käyttöön, minkä lisäksi satama-alueella on mahdollista rakentaa ja koota joitakin komponentteja. Tuulivoimaloiden osien suuri koko vaatii investointeja esimerkiksi ruoppaukseen sekä varasto- ja kokoamistiloihin. Komissio aikoo tiedonannon mukaan satamien asemaa arvioidessaan ottaa huomioon niiden ympäristöjalanjäljen lisäksi niiden mahdollisuuden tukea teollisen toiminnan ja meriliikenteen vähähiilistämistä. Olisikin toivottavaa, että pelkkien liikennemäärien tuijottelun lisäksi komissio tulevaisuudessa tarkastelisi satamien roolia myös uusiutuvan energiantuotannon ja viimeaikaisten geopoliittisten muutosten valossa.